Vuoden 1921 kansakoululain mukaan oli yleinen oppivelvollisuus toteutettava Suomen kunnissa
vuoteen 1937 mennessä. Lakia ryhdyttiin toteuttamaan Kuusjärvellä v. 1924. Kirkonkylällä oli ollut jo koulutyö käynnissä vuodesta 1873. Oppilaitakin oli 58 ja yksi opettaja silloin. Seuraavina kylinä aloittivat Varislahti ja Sysmä (myös Alavi) koulutoiminnan v. 1900. Mm. Varislahdessa koulu aloitettiin kyläkouluna siirtyen v. 1924 kunnankouluksi kyläläisten vastustuksesta huolimatta. Maaherra oli näet asettunut kunnanvaltuuston puolelle kiistassa.
Monet koulut aloittivat toimintansa vuokratuvissa. Niin myöskin tulevat Rikkarannan ja Lähtevän koulut. Rikkarantaan koulupiiri perustettiin v. 1925, mutta koulun toiminta alkoi syksyllä v. 1929. Toiminta jatkui aina vuoteen 1965, jolloin koulu lakkautettiin ja koulupiiri yhdistettiin Lähtevän koulupiiriin.
Jo 1940-luku oli voimakasta asutuksen kasvun aikaa. Mutta 1950-luvulla tulivat suuret ikäluokat opintielle. Siksi uusien koulupiirien perustaminen oli välttämätöntä. Myöskin Lähtevässä (Rikkarannan ja Kuminvaaran kylien) heräsi halu oman koulun perustamiseksi sodan jälkeen. Päätös koulun perustamisesta tehtiinkin 23. syyskuuta 1947. Koulu pääsi aloittamaan 16. elokuuta 1948 Katri Kinnusen tuvassa.
Uuden koulutalon rakentamiseksi aloitettiin suunnitelmat. Kahden kylän välille syntyi erimielisyyttä koulun paikasta. Kuminvaaralaiset halusivat koulun lähemmäksi kyläänsä, Lähtevän kyläläiset taas koulun keskelle kylää. Sopu löytyi lopulta, eihän tuo ollut kuin puolesta kilometristä kiinni. Koulun rakentamispäätös valmistui 25. syyskuuta 1951. Rakennustyöt alkoivat seuraavana olympiakesänä. Koulutyöt uudessa hienossa talossa alkoivat 11. elokuuta 1953. Tuohon aikaan oli käytössä supistettuja kouluja, joissa yläluokat kävivät viitenä päivänä viikossa ja alaluokat yhtenä. Tällainen oli myös Lähtevän koulu.
Näin aika kului rattoisasti ja luonnonkauniilla paikalla sai opin alkeensa tyytyväinen kylän nuoriso. Kyläläiset rakastivat kouluaan ja opettajia. Kunnes yhtäkkiä silloisen kauppalan päättäjät saivat säästämisinnon ja lakkauttivat koulun v. 1974. Kylällä nousi tietenkin vastustus moisesta ja alettiin kerätä nimilistaa Martti Voutilaisen johdolla lääniin ja kouluhallitukselle. 8. tammikuuta 1974 päätös oli etteivät puuttuneet asiaan joka oli vielä valitusajan alainen. Seuraava toimenpide oli, että laitettiin lista uudelleen nyt valitusajan jälkeen kouluhallitukselle. Ja sitten alkoi tapahtua. Koulu sai jatkaa lukuvuonna 1975. Tuo jakso 74-75 jo kerkesi osoittaa, kuinka nopeasti tilat rappeutuivat käyttämättöminä ja epäasiallisessakin käytössä. Koulua uhkasi taas lakkautus 1970-1980-lukujen vaihteessa Uusia asukkaita koulupiiriin hankittiin kylätoimikunnan voimin. Lähtevän Ympäristön kylätoimikunta aloitti toimintansa vuonna 1980.
Näin koulu on jatkanut Lähtevässä ja se peruskorjattiin vuonna 1992. Se muutti taas tilat miellyttäviksi.
Tämän Lähtevän koulun 540-vuotisjuhlan jälkeen valitettava tapahtumien kulku on ollut sellainen, että oppilasmäärä putosi uhkaavasti ja Lähtevän koulun viimeinen kevätjuhla oli toukokuussa 1997. Koulu on nyt kuitenkin nyt hyvässä käytössä ja kylä on saanut lisää asukkaita ja lapsia. Lähtevän ja Rikkarannan ala-asteen oppilaat kyyditetään koulubusseilla Kyykerin kouluun. Toinen mahdollinen koulusuunta olisi Kuusjärven koulu.
Jorma Koistinen, Lähtevän koulun 40-vuotisjuhlassa v. 1993
